Ookko kunnos? II hankeen syksyn satoa

Ookko kunnos? II -hanke
aloitti 1.7.2013 tavoitteena maatilayrittäjän kokonaisvaltaisen
hyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen.

Farmari 2013 Seinäjoki

Monien eläinten ja koneiden lisäksi 2.-4.7. Farmari-näyttelyssä esittäytyi Ookko kunnos? II -hanke. Oli mukavaa tavata tuttuja edellisestä hankkeesta ja ideoida uutta.

9.7. oltiin mukana Maitosuomen Suupohjan aluetoimikunnan koko perheen  virkistyspäivillä Teuvan Luonto-Parrassa

Ookko kunnos? II hanke tarjosi kokoperheen liikuntahetken, jonka veti Sanna Juupaluoma. Paikalla oli nelisenkymmentä innokasta jumppaajaa.

Valtakunnalliset MTK:n

työhyvinvointipäivät 8.-9.8.

Kävimme kertomassa "Ookko kunnos?" -hankkeen toiminnasta ja tuloksista Varalan Urheiluopistolla. Päivitimme myös omaa osaamistamme hyvinvointiasioissa.

Mukana oltiin myös MTK:n juoksumestaruuskisoissa 24.8. Lappajärvellä. Paikalla oli innostunut joukko kuuntelemassa hanke-esittelyä ja asiaa juoksijan palautumisesta ja kehon palautumisesta.

Elo- syyskuussa teimme maakuntakierroksen, jonka aikana kävimme tapaamassa työterveyshuollon, lomatoimen sekä maaseutuhallinnon väkeä. Tapaamisissa syvennettiin yhteistyötä ja keskusteltiin painavaa asiaa maatilojen hyvinvoinnista. Sidosryhmät ovat aktiivisesti tiedottaneet maatilayrittäjille hankkeen toiminnasta. Suurkiitokset!

1.10. Vuorovaikutustaitoja ja mielentervyden EA, maatalouden sidosryhmille ja tuottajille

Paljon mielenkiintoista keskustelua ja ajattelemisen aihetta. Aluksi herkisteltiin naurulihaksia vuorovaikutusteemalla, jonka jälkeen syvennyttiin mielenterveyden ensiapuun -Kuka tahansa voi auttaa-

Maatilayrittäjien määräaikaishuoltokiertue oli menestys Sirpa Havun ja Pirkko Lahden johdolla.

Neljällä paikkakunnalla toteutettu tapahtuma alkoi

14.10. Teuvalta.

15.10. olimme Tuurissa,

16.10.2 Vimpelissä ja

4.11 Seinäjoella.

Kiertue oli osa Melan valtakunnallista varhaisen välittämisen-kampanjaa.

Naisten tyhy 21.-23.10.

Kuortaneen Urheiluopistolla

Upea, energinen naisjoukko piti huolta tärkeimmästä, itsestään. Nauru raikui ja hyvä mieli tarttui jokaiseen. Naisten tyhy-ryhmä jatkoi aktiivista yhteydenpitoa ja opiskelua blogissa. Jäsenet seuraavat myös sähköistä Hymis-liikuntapäiväkirjaa.

1.11. Vertaistukea ja verkostoitumista Hanketoimijoiden aamukahffi tilaisuudessa Evijärvellä. Aisaparin järjestämät treffit oli oiva tilaisuus tavata alueella toimivia hankkeita ja luoda yhteistyökuvioita.

Miesten tyhy 4.-6.11.

Kuortaneen Urheiluopistolla

Yhdeksän miehen voimalla tyhyiltiin marraskuun loskakelejä uhmaten.

Miehet lähtivät kurssipäiviltä tyytyväisin mielin toteuttamaan kurssinaikana itselleen asettamia tavoitteita.

Mentorointi oli uusi aluevaltaus tässä hankkeessa. Alkuun aiheessa päästiin 11.11. kun väki kokoontui mentorointi ryhmän aloitusvalmennukseen. Sitten 9.12. jatketiin siitä mihin aloituskerralla jäätiin ja näin lähti käyntiin 3 mentorointi paria. Myös mentorointitoiminnassa käytetty aktiivisesti sekä FB:ia että blogia

Opintomatka Varsinais-Suomeen 13.-14.11.

Ravintola Wanhalla WPK:lla nautittiin Viskilän tilan Kukonharjan Kukonpoikaa isännän kertoessa tilan mielenkiintoista tarinaa. Matka jatkui Rintalan luomulammas-tilalle Pöytyälle ja sieltä Turkuun Caribiaan. Turussa aamulla salapäräinen Turkukierros kiehtovinen tarinoineen ja sokerina pohjalla vierailu Sunniemen pajutilalla Porissa.

Yhteispotretin taustalla lounaspaikkamme, Villa Tallbon pitsihuvila.

16.11. Koko perheen virkistyspäivä Härmän kylpylässä

Yhteistyössä on voimaa kun toteutimme päivän yhteistyössä MTK Härmänmaan aluetoimikunnan kanssa. Osallistuminen oli runsaslukuista ja jokaiselle jotain kivaa tekemistä. Jumpattiin, venyteltiin, hikoiltiin, nautittiin hyvästä ruuasta ja seurasta sekä pulahdettiin palautumaan kylpylän puolelle.

20.11. Muotoseikoilla on väliä maatiloillakin teemailta

YhteistyöNicekone -hankkeen kanssa tuotti loistavan illan, keskusteltiin itsensäjohtamisesta, työn organisoinnista ja pohdittiin erilaisia yritysmuotoja ja rahoitusmahdollisuuksia Riitta Malkamäen ja Juha Jokelaisen johdolla.

Valtakunnalliset hanketreffit 27.-28.11. Kuortaneen Urheiluopistolla

Treffeffeillä vaihdettiin kokemuksia, toimivia tapoja, hyviä käytänteitä sekä katsottiin eteenpäin kohti tulevia mahdollisuuksia.

Vuoden loppuhuipennuksena 29.-30.11.  parisuhdetyhyilyä Lappajärven Kivitipussa

Potkua parisuhteeseen tsemppasi Perhe- ja seksuaaliterapeutti Anne Mäki. Sukupuolten välisistä eroista vuorovaikutuksessa osallistujia valisti Teatteri-ilmaisun ohjaaja Katja Kujala

Joulun odotusta

Hankeväki on viimepäivät laittanut pakettiin kulunutta vuotta sekä suunnitellut tulevaa kevättä.

 

 

Jälleen on mukavia tapahtumia tulossa. Tervetuloa mukaan myös ensi vuonna!

Toivottavat Elina- ja Kirsti-tontut ;)

Valtakunnalliset hanketreffit Kuortaneella

Maatalouden hanketoimijat kokoontuivat 27.–28.11.2013 valtakunnallisille hanketreffeille Kuortaneen urheiluopistolle. Treffien tavoitteena oli vaihtaa kokemuksia, toimivia tapoja, hyviä käytänteitä sekä katsoa kohti tuleviin mahdollisuuksiin. Hanketreffien tarkoitus oli suunnata tulevaisuuteen ja kannustaa hankevetäjiä työssään.

Hyvin suunniteltu hanke takaa onnistuneen lopputuloksen

Tapio Korjus Kuortaneen urheiluopiston valmennuskeskuksen johtaja ja opiston uusi rehtori  johdatteli kuulijat itsensä johtamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen hanketyössä. Hän vertasi hanketyötä huippu-urheiluun. Korjuksen esimerkki oli tavoite huippusuorituksen tekemisestä. Huippusuorituksen tavoittelu on tärkeämpää kuin huipputuloksen hakeminen. Jos tähtää huipputulokseen, suoritus kärsii, mutta kun pyrkii tekemään huippusuorituksen, lopputulos on väistämättä hyvä.

Tapio Korjus kannustaa hanketyöntekijöitä tavoittelemaan huippusuoritusta

Hankemaailmassa tämä tarkoittaa useimmiten sitä, että on hyvä ja selkeä hankesuunnitelma, jota seuraamalla saavuttaa hyvät tulokset. Matkan varrella saavutetut pienet ja isot onnistumiset antavat lisämotivaatiota viedä hanketta eteenpäin.

Kokemukset vaihtuivat hankepajoissa

 Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että on oikea henkilö oikeassa paikassa vetämässä hanketta. – Hankevetäjällä pitää olla aitoa innostusta, mutta myös osaamista. Hankkeen on synnyttävä ja vastattava todelliseen tarpeeseen ja suunnitelman on oltava selkeä, jotta se on helppo toteuttaa konkreettisesti.

Hankepajojen tulokset esitteli Elina Sepponen ja Heikki Koskimies

Hankkeet ovat onnistuneet parantamaan maatilojen kannattavuutta. Hanketoiminta lisää verkostoitumista ja verkostoituminen lisää yhteistyötä. Yhteistoteutetuista hankkeista on hyviä kokemuksia.

Talousosaamista maatilayrittäjille

Treffien paneelikeskustelussa kuultiin asiantuntijoita eri sektoreilta. Paneelin puheenjohtajana toimi ex-toimittaja ja yrittäjä Jarmo Hyytiäinen. Keskusteluun osallistui tutkimusjohtaja Perttu Pyykönen Pellervon taloustutkimuksesta, johtaja Timo Jaakkola Nordeasta, asiantuntija Sirpa Havu MELA:sta ja kehitysjohtaja Pentti Meriläinen ProAgriasta.

Panelistit totesivat, että hankkeet voisivat auttaa maatilayrittäjiä markkinalähtöisen tuotannon kasvattamisessa esimerkiksi selvittämällä edellytyksiä rahoituksen saannille ja auttaa tarkoituksenmukaisen yritysmuodon valinnassa. 

Hankepajatyöskentelyä alkutuotantoryhmässä

Hankkeilla pitäisi saada lisättyä maatilayrittäjien kilpailukykyä konkreettisin tavoin esimerkiksi luomalla uusia toimintamalleja, uutta tuotantoa ja auttamalla yrittäjiä sähköisessä asioinnissa. Hanketoimintaan olisi hyvä saada mukaan myös niitä yrittäjiä, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana.

Liiketoiminnan kehittämiseen liittyviin koulutuksiin sen sijaan saadaan vähemmän osallistujia. Panelistit totesivat, että maatilayrittäjien identiteettiä tulisi saada muokattua tuottajasta yrittäjämäiseen suuntaan.

Maatalous tarvitsee tekijöitä tulevaisuudessakin ja Suomi tarvitsee vientiä selviytyäkseen. Esimerkiksi biotaloudessa on paljon kasvupotentiaalia ja isot vientimarkkinat

Aikuiskoulutuspäällikkö Tarmo Vuorenmaa summasi päivät oivalliseksi paikaksi luoda katsausta päättyvän kauden kehittämistyöhön. – Tilaisuus tarjosi hyvät mahdollisuudet löytää yhteistyökumppaneita uuden ohjelman toteuttamiseen.

Maaseutuverkostoyksikkö järjesti hanketreffit yhdessä Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa.

Opintomatkalla Varsinais-Suomessa opittua

Matkalle lähdettiin keskiviikko aamuna 13.11.2014 auringonnousun aikaan. Seinäjoelta kyytiin nousseet tosin olivat olleet liikenteessä jo ennen auringonnousua. Jalasjärven pysäkillä olijat kokivat jo kauhunhetkiä ennen bussiin pääsyä. Huomasimme lakian toisella puolella tulevan linja-auton ja riensimme matkalaukkuinemme ulos autoista tihkusadetta uhmaten. Kauhuksemme linja-auto huristeli ohi. Kännyn kaivoin ennätysvauhtia laukusta ja soitto Elinalle; menittekö te jo ohi! Jätettiinkö meidät tänne baarin pihaan?! Elina rauhoitteli että tulossa ollaan, ei teitä kyydistä jätetä.

Bussiin noustessa vastassa oli mukavan leppoisa tunnelma, kuten aina opintomatkoilla ollessamme on ollutkin. Kohta kuului myös kommentti; mahtava reissu tulossa. Nämä on ollu aina niin hyviä matkoja.

 

Viskilän tilan Kukonharjan Kukonpojat

 

Ennen puoltapäivää saavuttiin Huittisille Wanhalle WPK:lle. Siellä odotti lounas ja erityisesti olimme tietenkin kiinnostuneet talon erikoisuudesta, Viskilän tilan kukonpojasta. Kukko maistui, suosittelemme. Saimme myös tietää mikä on hyvän maun salaisuus :)

Ruokailun jälkeen ravintolan omistaja keittiömestari Kimmo esitteli Viskilän tilan toimintaa
 

Milla ja Kimmo ovat isännöineet Viskilän tilaa vuodesta 2005, jolloin huippuravintoloiden keittiömestarina työskennellyt isäntä laittoi kokinhatun naulaan. Ikuisiksi ajoiksi luuli hän. Aluksi kasvatettiin sikoja jotka myöhemmin vaihtuivat kukonpoikiin. Kimmo on opiskellut Vaasassa ravintolakokiksi ja kotoisin Teuvan suunnalta. Näin mahtavan ja määrätietoisen tyypin juuret ilman muuta ovat pohjanmaalta :). Suurenmoinen idea on myös jalostunut käytäntöön. Kukonpoikien kasvatuksessa on tärkeää hyvä maku, siitä ei tingitä. Kukonpoikien hyvä maku tulee aidosta ravinnosta, tilalla onkin oma resepti kukonpoikien ruokintaan, sekä luonnollisesta kasvuvauhdista. Kokinhattu otettiin naulasta vuonna 2007, silloin vuokratiloissa. Wanha WPK avasi ovensa 2008 jouluna. Tavoitteena heillä on ollut tehdä hyvin se mitä tehdään ja siinä he ovat kyllä onnistuneet. Onnea ja menestystä myös jatkossa!

Suomenlampaiden kasvattamiseen erikoistunut Rintalan tila

bää bää lampaani, anna villoja

Seuraava etappi oli Pöytyän kunnassa Yläneellä. Rintalan tilalla viidellä häälahjaksi saadulla lampaalla alkanut lampurin ura on laajentunut yli 800 lampaan katraaksi. Tilaa Anne ja Tapio ovat isännöineet vuodesta 1982. Lampaiden kasvatuksen lisäksi tilalla myös jalostetaan raaka-aineet laadukkaiksi tuotteiksi. Tuotteita myydään tilamyymälän ja nettikaupan lisäksi myös erilaisissa tapahtumissa ja markkinoilla. Kotimaita lähellä tuotettua raaka-ainetta arvostavat ravintolat myös tarjoavat tämän tilan tuottamaa luomukaritsaa.

 

Allekirjoittaneelle lähti täältä mukaan 100g kainuunlampaan villoista tehty kolmisäikeistä lankaa, pehmoista ihanaa. Ongelma muodostuu siitä mihin maltan tuon langan käyttää. 

 

Päivä oli ollut tapahtumarikas ja väki mielissään kun saavuimme majoituspaikkaamme, jossa oli mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan ja virkistäytymiseen. Osa lähti omatoimimatkalle Turun keskustaan jo illalla.

 

 

Aamiaipöydän kunkkuna oli ehdottomasti suklaasuihku, nam...

Salaperäinen Turku kierroksella
Mystisiä tarinoita ja paikkoja sekä aikamatka menneisyyteen.

Kupittaan lähde

Suomen pyhistä lähteistä kuuluisin, jossa Pyhän Henrikin sanotaan kastaneen kansaa

 

Pyhän Hengen kappelissa

Kappeli sijaitsee Pyhän Hengen kirkon raunioissa, ensimmäiset tiedot jo 1390-luvulta. Toiminta lakkasi uskonpuhdistukseen 1500-luvun alkupuolella. Tontilla 1986 käynnistyneet arkeologiset kaivaukset lopulta toivat päivänvaloon Pyhän Hengen talon ja Pyhän Hengen kirkon jäännökset sekä niitä ympäröivän hautausmaan lähes koko laajuudessa.

Sunniemen pajutila
Pajun käsittelyä video

pajulajien esittely

Maatilayrittäjien hyvinvointipäivistä eväitä arkeen

 

 Maatilayrittäjien hyvinvointipäivää vietettiin marraskuun alussa Seinäjoella. Lokakuun puolivälissä vastaavat tilaisuudet järjestettiin Teuvalla, Tuurissa sekä Vimpelissä. Päivien tavoitteena oli tarjota maatalousyrittäjille konkreettista apua, olipa mieltä painava asia iso tai pieni. Päivän aikana oli mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti ja maksutta psykologi Pirkko Lahden kanssa ja Mela-asiamiehen kanssa.

 

Hyvinvointipäivä Sorsanpesällä keräsi paikalle nelisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta maatilayrittäjää. Päivän avasi psykologi Pirkko Lahti, joka kertasi maatilayrittäjiä kuormittavia asioita.

– Maatilayrittäjiä kuormittavat eniten työn sitovuus, taloudelliset huolet ja epävarmuus. Näissä paineissa kunkin pitäisi mitata millä tulee toimeen, Lahti kertoo.

Isot investoinnit ovat kasvattaneet riskejä ja erikoistuminen sekä erilaiset paperityöt ja tarkastukset ovat lisänneet työmäärää. Myös ihmissuhteisiin voi liittyä monenlaisia ongelmia. Koska maatalousyrittäjällä ei ole palkansaajien tavoin työyhteisöä tukenaan, hän voi helposti jäädä ongelmineen yksin.

Lahti korostaakin sosiaalista ulottuvuutta.

 

 

 

– Ihmisillä on tarve heimoontua, olla osa isompaa po

rukkaa. Maatilayrittäjä tarvitsee perhettä ja sukulaisia tuekseen. Vaikeiden tilanteiden ylipääsemiseksi tarvitaan korvia, sillä kun puhuu ääneen asiat, ne kuulee samalla itsekin ja ikään kuin kuluttaa kriisin ohi, Lahti kuvailee.

Lahti antaa vinkiksi miettiä omat ”arkunkantajansa” jo silloin kun menee hyvin. Ne ovat ne tuki-ihmiset, jotka kantavat vaikeissa tilanteissa.

– Jokaisella ihmisellä on omat keinonsa selviytyä vaikeista tilanteista. Se voi olla esimerkiksi alkoholi, puhuminen tai nukkuminen.

Selviytymiskeinot opitaan kotoa ja jos opitut tavat ovat parisuhteessa erilaisia, ne saattavat aiheuttaa riitaa. Siksi asia olisi hyvä tiedostaa.

 

Kohtuullinen terveys

 

Lahden mukaan ihmiselle riittää kohtuullinen terveys. Vaivoja on kaikenlaisia, on verenpainetta ja kolesterolia ja nykyään jopa silmälasit ja synnytys lasketaan sairaudeksi.

– Tänään särkee kättä, muuten on kohtuullisen hyvin, sanoo Lahti ja tarkoittaa että sairauden vangiksi ei kannata jäädä, vaan muistaa kaikki hyvät asiat.

Maatilayrittäjien olisi hyvä harrastaa muutakin kuin työtä ja lähteä tilalta välillä pois.

– Maatilayrittäjille suunnatut hankkeet ja niihin liittyvät tapahtumat ovat hyvä tapa irrottautua arjesta ja tavata kollegoita.

Tilallisen terveys on aina koetuksella ja stressi ja tapaturmat liittyvät yhteen. Yrittäjät ovat riskinottajia, mutta joissain tilanteissa riskejä kannattaa välttää. Ennen esimerkiksi pariskuntien työnjako maatilalla oli selvä, nyt ajatellaan enemmän niin että kummankin olisi hyvä osata kaikkea, jos sattuu jotain.

 

Ihmisellä ei ole heikko muisti vaan toimitus hidastuu ikääntymisen myötä.

Muistinvirkistys linkistä löytyy Pirkon luennosta pätkä Teuvan tilaisuudesta.

 

Maatilayrittäjiä kuormittaa myös ulkopuolisten kontrollointi.

– Eihän kenenkään muiden työpaikoille tulla arvioimaan miten työtä tehdään, Lahti kommentoi. 

Byrokratia on myös lisääntynyt ja nykyään maatilayrittäjän viikosta voi mennä päivä tietokoneella.

– Yrittäjillä on paljon muistettavaa, joten olisi hyvä tehdä vuosikello kalenteriin, niin silloin asiat ovat poissa päästä vaivaamasta.

Lopuksi Lahti listaa tärkeitä asioita millä tulee toimeen. Ensimmäinen konsti on perusliikunta, joka on kaikkein parasta mielenhoitoa. Liikunnaksi riittää kävely, mutta musiikillinen tanssi on tehokkainta. Liikunnan lisäksi tarvitaan lepoa, sillä aivot tarvitsevat unta. Päivärytmissä pysyminen on myös tärkeää, joskin lomalla voi ottaa rennommin. Ruokaa kannattaa syödä hyvällä ruokahalulla ja pieni pala tummaa suklaata joka päivä on hyväksi.

 

Teksti ja kuva Jenni Koivumäki

Syksy jatkui tyhyillen

Naisten ja miesten tyhy-kursseilla Kuortaneen Urheiluopistolla oli mahtava meininki. Kiitos osallistujille hyvän yhteishengen luomisesta ja ammattitaitoisille ohjaajille Urheiluopistolla. Kehotuksena oli nauraa paljon ja niinhän siellä naurettiinkin, vatsalihakset kipeiksi :)

Kurssilla tutustuttiin eri liikuntalajeihin, keskityttiin maatilayrittäjien ammatti huomioiden kehonhuoltoon aina jalkapohjista päähän, uitiin, saunottiin sekä mietittiin mitä sieltä lautaselta löytyy. Yllätysuutisia; laihtuakseen pitääkin syödä enemmän! No...painonhallinnassa onkin tärkeää syödä säännöllisesti, oikeaa ruokaa, että vältytään turhalta epäterveelliseltä napostelulta. Näin kehon energiataso pysyy päivän askareiden aikana sopivalla tasolla eikä tule heikotusta tai aamuyön heräilyjä.

Huilatakin pitää ja kunnon yöuni on vaan yksi tärkeimpiä asioita johon kannattaa kunkin kohdallaan panostaa. -se on kun rahaa pistääs pankkihin kun nuari miäs nukkuu- pitää paikkansa.

Päätä ja aivoja rassattin myös psykologi Piia Tulisalon kanssa miettien omaa kokonaistyökuntoa ja omia valintoja, mitä itse aioin tehdä oman itseni ja perheeni hyvinvoinnin edistämiseksi.

                                           Naisenergiaa!

 

 

Plakkarissa hyviä eväitä omaan hyvinvointiin

 

 

Kuka tahansa voi auttaa...

Mielenterveyden ensiapukoulutukset

 

Mielenterveyden häiriöt, eritoten masennus ja ahdistus sekä päihteiden väärinkäyttö ovat yleistyneet Suomessa. Ongelmien yleisyydestä huolimatta mielenterveys- ja päihdekysymyksiin liittyy usein leimautumista ja häpeää, mikä voi estää avun hakemista ja siten myös varhaista ongelmaan puuttumista. Avun piiriin hakeutuminen voi osaltaan johtua myös yleisestä tietämättömyydestä mielenterveyshäiriöitä kohtaan.

 

Mielenterveyden ensiapu -koulutukset tarjoavat mahdollisuuden kenelle tahansa perehtyä muun muassa mielenhäiriöihin ja päihdeongelmiin sekä oman tai läheisten henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Kursseilla opitaan mielenterveyden ensiavun antaminen sekä saat ohjeita lähimmäisesi kohtaamiseen. Kurssin suorittaneiden mukaan kurssi on lisännyt tietoisuutta ja osaamista mielenterveys- ja päihdeongelmista. Kurssin käyneet ovat kokeneet myös kykenevänsä auttamaan paremmin kanssaihmisiään. Koulutukset eivät kuitenkaan sovellu akuutissa kriisissä oleville. Koulutukset eivät myöskään ole terapiaryhmiä.

 

Koulutuksia koordinoi Suomen Mielenterveysseura. Lisätietoja koulutuksesta ja alkavista kursseista saa Internetistä osoitteesta

 

Mielenterveyden ensiapu

 

Hyvinvointikoulutus kurssit, Sedu Aikuiskoulutus

 

Kirjoittaja: Mervi Ropponen
HTM, psyk. sh, mielenterveyden ensiapukouluttaja

kuva: Merja Riikonen