Pinkin Valtran matkassa

Viime viikolla Ookko kunnos?II hankkeen puuhanaiset seurasivat pinkkiä Valtraa usealle paikkakunnalle Etelä-Pohjanmaalla. Pohojalaasten olumppialaasten lomassa oli myös muuta hauskaa yhteistoimintaa ja keskustelua vuorovaikutustaidoista ja nuoren tilanpitäjän elämän haasteista yhdessä alueen tuottajien kanssa.

 

Kierros aloitettiin Lapualta maanantaina. Hulppeat maisemat Simpsiön vuorella innoittivat väkeä paljuilun lomassa puukkohippasille ja saappaan heittoon.

Tiistaina oli vuorossa Kortesjärvi, siellä saatiin vettä taivaalta oikein reippaasti salamoinnin ja ukkosen rytinän säestyksellä. Tästäkin huolimatta Pohojalaaset olumppialaaset vietiin kunnialla loppuun. Kuka missäkin lajissa voitti oli sivuseikka, tärkeintä yhdessätekeminen ja kuulumisten vaihtaminen.

Kuortaneen Maaseutunuoret ottivat keskiviikkona kaiken irti Pinkin Valtran vierailusta. Ennen illan kisailua ja paljuun pulahtamista he kiersivät traktorilla kunnan kaikki koulut, siinä oli oppilailla ihasteltavaa ja ihmeteltävää. Hatunnoston arvoinen keino tuoda esille Suomalaisen ruuan tekijät.

Viimeinen ilta Etelä-Pohjanmaalla Pinkin Valtran kanssa vietettiin Lehtimäen Suninsalmella. Lämpimän syyssään hellässä syleilyssä ja hyvässä yhteishengessä kisattiin viimeiset olumppialaaset puukkohippasineen ja saappaan heittoineen, samalla tehtiin myös kesäkissa kiertueen E-P:n osallistuja ennätys.

 

Kaikki kivakin loppuu aikanaan ja kesäkissa etsii uutta kotia. Huutokauppa Koneagrian yhteydessä.

Kesäkissa kiertueella

Ookko kunnos? II hanke on mukana Maaseutunuorten Kesäkissa kiertueella, tarjoten ohjelmaan Pohojalaaset olumppialaaset. Lisää Kesäkissasta

Tervetuloa mukaan!

 

Terveisiä MTK:n työhyvinvointipäiviltä Tampereen Varalasta!

Kaksipäiväisiä työhyvinvointipäiviä vietettiin Varalan urheiluopiston maisemissa 7.–8.8. Päivien ohjelma piti sisällään runsaasti kiinnostavia asiantuntijaluentoja hyvinvoinnista, terveydestä ja jaksamisesta. Allekirjoittaneelle mielenkiintoisimmat esitykset mietityttivät kotimatkalla ja pohdinnat ovat jatkuneet aina tähän päivään asti.

Sitran Lea Konttisen johdolla tarkasteltiin maaseudun mahdollisuuksia hyvinvoinnin tuottajana. Nyt jo tiedetään, että luonnolla on hyvinvointivaikutuksia ja ympäristötekijöiden vaikutus ihmisen terveyteen korostunee tulevaisuudessa. Tämä voi luoda mahdollisuuksia erityisesti maaseudun hyvinvointiyrittäjyydelle.

Teema luonnon eheyttävästä vaikutuksesta kantoi myös läpi ilmajokisen perhekoti Toiskan esityksen, jossa luonnon tuoma toiminnallisuus ja kokemuksellisuus luovat perhekodin asukkaille yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia. Keskustelu luontokokemuksen parantavasta vaikutuksesta kävi vireänä!

Kivaksi psykologiksi itseään tituleeraava Tony Dunderfelt puhui tunteiden ja tunnekäyttäytymisen eroista. Puheenvuoron tärkein ja painotetuin viesti oli Tonyn sanoin: ”Kaikki tunteet ovat aina ja ikuisesti ok.  Ei ole olemassa huonoja ja hyviä tunteita, on vain tunteita.” Omia tunteitaan ei koskaan tarvitse kyseenalaistaa, vaan tärkeää on hyväksyä omat tunteensa ja jopa rakastaa niitä. Tunnekäyttäytyminen, eli tapa jolla vallitseva tunnetilaa ohjataan on taas jotain, jota ihminen ohjaa ja jota ulkopuoliset ohjaavat – tahtomattaan tai tahallisesti.  Sosiaaliselle seinälle joku vääräleuka lähettikin tekstin ”mulla on oikeus mun tunteisiin”.

Kahteen päivään mahtui monta puhujaa ja paljon asiaa. Päivän alustukset herättivät vilkasta ruokapöytäkeskustelua monien huomatessa selviä yhtymiä omaan elämäänsä. Hetki hyvinvoinnille on aina paikallaan ja ensi vuonna hyvinvointipäivät saavat jatkoa. Tervemenoa mukaan!

Karoliina Streefkerk, järjestöagrologi, MTK-Etelä-Pohjanmaa ps. Knoppitiedon maistereille tiedoksi, että ruoka maistuu parhaimmalle, kun sitä nauttii taustamusiikin ollessa 62–67 desibelin voimakkuudella!

Runottelu:
Aina välillä kannattaa käpertyä vilttiin kun kissi konsanaan, 

tuijotella hämähäkinseittiä katonrajassa ja

ihimetellä kuinka onkin mukava olla saamatta mitään aikaiseksi.

/ Karoliina

Emäntävoimaa!

Kivi on painava, multainen ja lämmin, puristan sormeni sen ympärille. Tiukennan otetta kivestä, nostan käden ylös taivutan hiukan taakse. Kunnon repäisy ja kivi lentää räsähtäen ja kolahtaen kauas pusikkoon. Jokaisen kivenheiton jälkeen mietin, että tuleeko vielä sukupolvi joka kerää uudelleen samat kivet jotka jo kerran olen pellosta raivannut. Ehtymätön luonnonvara, näin totean joka kevät kun kylvöjen jälkeen suunnistan pellolle kivien keruuseen.

Tänä vuonna ilmat ovat suosineet maanviljelijää. Ensimmäiset kylvökoneet bongasin jo huhtikuun viimeisellä viikolla Lapualla. Vain parina päivänä sateet ovat keskeyttäneet kylvötyöt, jotka nyt alkavat olla loppusuoralla maakunnassamme. Keväällä on aina yhtä mahtava, jopa harras tunnelma kun kylvökone pudotetaan ensimmäisen kerran maahan, hiljennyn ja toivon että kaikki menisi nappiin.

Leikit on sellaiset kun työtkin

Tänä keväänä jotenkin erityisesti tajuntaani kolahti, että minä olen anoppi. Seuraava ajatus oli, että minkälainen minä anoppina olen? Tästä kaikesta seurasi huikea mielikuvien matka menneisyyteen, omaan anoppisuhteeseen ja pohtimaan millainen on ollut emäntien rooli viimeisen sadan vuoden aikana.

Tämä itsetutkiskelu käynnistyi kun huomasin miniällä kirjan Emäntävoimaa! Kirja on kokoelma maatilan emäntien tekstejä, emännyydestä, miniänä olosta, elämästä maatilalla ennen ja nykyään.

Maistiaisiksi teille Riitta Mikkolan runo.

OSAAN HIUKAN RUNOILLA

Osaan hiukan runoilla
ja vielä jotenkuten rakastaa.
Mutta harvoin minä runoilemalla rakastan.

Vaan joskus rakastan silittämällä paidan
ja valitsemalla oikeansävyisen kravatin,
tekemällä pari voileipää evääksi muovipussiin
kiireisen lähtijän etuistuimelle.
muistuttamalla kukkarosta ja kännykästä
ja lohduttamalla ikkunasta perääsi katsovaa koiraa.

Joskus myrskyisenä talviyönä, kun sähköt ovat katkenneet
rakastan nousemalla ylös ja menemällä taskulampun valossa
aukaisemaan kymmeneksi minuutiksi kaikki sikalan ovet,
ja toistan sen puolentoista tunnin välein
vaikka aamuun asti, kunnes ilmastointi taas toimii.

Ja joskus rakastan kiipeämällä kuivurin pölyisiä rappusia,
kun sinä nukut ja koko kylä nukkuu
ja elosalamat valaiset taivasta.
Ylimpään kerrokseen
                 askelma askelmalta
                                   kiipeän ja toistan
                                                    en pelkää, en pelkää.
Vaikkei rohkeaksi tee minua
kenenkään rakkaus.

Teoksesta Emäntävoimaa! Kustantaja Maahenki

Kiireenkesytys

Olisiko nyt hyvä hetki miettiä, ohjaatko sinä aikaa vai aika sinua?

 

Wikipedian määritelmä kiireelle; Kiire on jännitteinen tila, jolla on suhde aikaan. Kiire on henkilökohtaisesti koettu rasittava tunne siitä, että on toimittava liian nopeasti. Jatkuvalla kiireellä on ruumiillisia ja henkisiä haittavaikutuksia. Merkittävä osa jatkuvan kiireen vahingollisuudesta ihmisille johtuu siitä, että ihmisen elimistö suhtautuu kiireeseen kuten henkeä uhkaaviin stressitilanteisiin. Kiireinen ihminen on jatkuvassa ylivirittyneisyyden tilassa, vaikka tämä stressitila on tarkoitettu vain hetkellisiin suorituksiin.

 

  

Ajanhallinnan työkaluihin kannattaa tutustua ja etsiä sieltä ne joita voi itse hyödyntää omassa arjessaan. Aikahan kulkee omaa tahtiaan, sitä on meillä jokaisella yhtä paljon. Ajan kulkuun emme voi vaikuutta, mutta siihen mihin aikamme käytämme. Ajanhallinta linkistä ajanhallinta löytyy vinkkejä.

Onnistunutta ajankäyttöä voi suunnitella hyvinkin yksinkertaisin työkaluin

 

Kiireenkesyttäjä Anja Kulovesi on kehittänyt konseptin asian tiimoille. Käyppä kuriittas tutustumassa Kiireenkesyttäjien talossa tarjolla oleviin ajatuksiin ja työkaluihin.

Kuka meistä nyt ei haluaisi saavuttaa enemmän, tästä linkistä löytyy ajatuksiaherättävää tekstiä aiheesta. Haluatko saavuttaa enemmän?

Ja sitten kun tekee mieli rentoutua, kuntoutua, tavata tuttuja ja oppia lisää lähdet mukaan Ookko kunnos II -hankkeen tapahtumiin.

Oletko juuri tilanpidon aloittanut yrittäjä tai asiaa vielä puntaroiva tulevaisuuden tekijä?

Torstaina 24.4. klo 18.30 - 20.30 Maatilansosiaaliset riskit, Kuortane

Tiistaina 29.4. klo 18.30 - 20.30 Maatilan talouden hallinta, Kuortane lue lisää nuorille suunnatuista kursseista

 

Tiistaina 29.4. klo 18.00- 20.30 Maatilan sosiaaliset riskit, Ylistaro

Oletko kiinnostunut maatilan sosiaalisista riskeistä? Hoidetaan maatilan sopimukset kuntoon ja turvataan yrityksen toiminta tulevaisuudessa. Tule koulutusiltaan kysymään ja keskustelemaan lue lisää linkistä

 

Koko perheen opintomatka Tampere - Ikaalinen 4.-5.6.2014

 

Mielenterveyden ensiapua verkossa

Ookko kunnos? -hankkeessa puhutaan paljon mielenterveyden ensiavusta. Se on kansalaistaito siinä missä perus ensiapu- ja hätäensiapukurssitkin. Kysymys on ennaltaehkäisystä eikä enempää tai vähempää kuin vastuusta lähimmäisistämme. Osaammeko auttaa ja ohjata kääntymään ammattiavun puoleen kun huomaamme ettei läheisemme, naapurimme tai tuttavamme asiat ole kunnossa? Meidän ei tarvitse itse ryhtyä terapeutiksi, sosiaalityönteijäksi tai sairaanhoitajaksi. Riittää, että meillä on tieto mistä apua, tietoa tai tukea voi saada. Varhainen välittäminen on ymmärrettävänä auttamisena ja huolen puheeksi ottamisena, ei toisen asioihin sekaantumisena.

Mielenterveysapua verkossa on jokaisen kansalaisen saavutettavissa. Suomen mielenterveysseuran ylläpitämältä sivustolta löytyy tietoa kriiseistä, mielenterveyden ongelmista ja avun hakemisesta sekä oma-apuohjelma kriiseihin. Sivustolta löytyy ohjeita vaikeiden tilanteiden kohtaamiseen ja niistä selviytymiseen, hyvinvoinnin edistämiseen sekä tukevien ammattitahojen yhteystietoja ja oman alueen tukiverkostoja. Sivustolle voi myös kirjautua ja kirjoitella omia tarinoitaan ja elämänkokemuksiaan.

 

Et ole yksin!

 

Johtaminen & onnentaidot

Riitta Malkamäki luennoi marraskuussa aiheena Itsensäjohtaminen ja maatilayrittäjänä kehittyminen. Käy kuuntelemassa pätkä Riitan luennosta

Illan aikana keskusteltiin myös onnellisuudesta ja onnentaidoista.

Onnentaidot, Antti S. Mattila
Miten onnelliset elävät?

Onnellisuustutkijat ovat päätyneet testaamaan erilaisia onnellisuusharjoituksia varsin yksinkertaisen logiikan kautta. Suurista koko väestön onnellisuusmittauksista on seulottu esiin erittäin onnellisten ihmisten ryhmä, siis ne, jotka ovat saaneet testeissä huippupisteitä. Tätä very happy people -joukkoa ja heidän elämäntapaansa on sitten tutkittu tarkemmin ja katsottu, miten he elävät. Esimerkiksi Sonia Lyubomirsky (2007) tiivistää erittäin onnellisten yhteiset piirteet seuraavasti:

•He käyttävät paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa.
•He osaavat ilmaista kiitollisuutta kaikesta, mitä heillä on.
•He ovat usein ensimmäisinä auttamassa työtovereita ja ohikulkijoita.
•He ovat optimistisia tulevaisuuden suhteen.
•He osaavat nauttia elämän nautinnoista ja elää nykyhetkessä.
•Liikunta on heille viikoittainen tai jopa päivittäinen tapa.
•He ovat syvästi sitoutuneita elinikäisiin päämääriin.
•Heillä on selviytymiskykyä elämässä eteen tulevien haasteiden, kuten stressin, kriisien ja tragedioiden edessä.

Seligmanin (2002: 37–38) mukaan erittäin onnellisilla on tapana muistaa enemmän hyviä tapahtumia kuin todellisuudessa edes tapahtui ja unohtaa suuri osa huonoista tapahtumista. Erittäin onnelliset osaavat myös iloita toisten ihmisten menestyksestä ja jakaa huolet toisten epäonnistuessa. Sen sijaan vähiten onnellisten ryhmä ei osannut iloita toisten onnistumisista, ja he olivat helpottuneita toisten epäonnistuessa (Lyubomisrsky, 2007: 117).

"Toisinaan negatiiviset tunteet ovat asiaankuuluvia ja hyödyllisiä. On oikein ja hyödyllistä surra menetyksen jälkeen, tuntea vihaa ja taistella vääryyttä vastaan, tai pelätä asioita, jotka voivat vahingoittaa sinua tai lapsiasi. Asianmukainen negatiivisuus pitää jalat maassa ja pitää meidät rehellisinä." (159)

Lisää aiheesta löytyy täältä -->  Miten onnelliset elävät