Sarkamessuilla 31.1.-1.2.2014

Viime viikolla koko Maaseututiimin voimin verkostoidutiin Sarkamessuilla

Torstaina homma alkoi messuosaston rakentamisella ja perjantaina kun messuovet avautuivat oltiin iskukunnossa. Osaavat ihmiset tekevät maaseudun.

Tänä vuonna halusimme tuoda esille lähiteemaa. Kesäkuussa järjestetään Isonkyrön Kalliojärvellä Näe lähelle -innovaatioleiri. Leirillä mietitään miten saadaan synnytettyä uutta liiketoimintaa ja sen myötä myös työpaikkoja omalle alueelle. Innovaatioleirille lähdetään Lähtölaukauksen ja ideakisan kautta, joissa sana on vapaa. Aiheeseen liittyen osastolla oli maalaismaisema johon sai piirtää tai kirjoittaa oman näkemyksen tulevaisuuden maaseudusta.

NÄE LÄHELLE
MILTÄ MAASEUTUSI NÄYTÄÄ VUONNA 2020 ?
*energia *asuminen *vapaa-aika *palvelut *ruoka *tuotantotilat *eläimet *koneet *rehut *logistiikka

Hurjasti tuli kommentteja, kiitos kaikille aktiivisuudesta!

Tässä poimintoja.

Maaseutu vuonna 2020



Onnellisia ihmisiä

Metsästysmatkailua

Pieniä elinvoimaisia kyliä, maataloutta monipuolisesti

Tuulivoimaa, puhtaita vesiä

Isoja maatiloja, pieniä erikoistuottajia, paluu muuttajia, etätyöläisiä,

erilaisia yrityksiä monimuotoisuutta

Elinvoimainen maaseutu, paljon nuoria perheitä

Kotimaista osaamista

Hyvää ruokaa

Työtä, maata, metsää, lehmiä = elämää!

Hoidetut pellot ja metsät sekä saunamökki

Aurinkokennojen viidakko

Leipää syödään silloinkin

Robotit hoitaa eläimet, lapset ja vanhukset

Monimuotoista elämistä

Tällainenkö näky tulevaisuuden laitumilla? Ei paha :)

 

Kirjoita sinä oma kommenttisi Miltä maaseutu näyttää vuonna 2020

Maatilayrittäjän sosiaaliset riskit 23.1.2014

Mikä riski?
Ennakointi on terveellistä. Mitä opimme päivästä -

 

Miten omaisuudesta päätetään avioliiton/avoliiton aikana ?
Miten tilanpito jatkuu, jos avioero/avoero yllättää tai toinen puolisoista kuolee ?
Vuorovaikutus ja läsnäolemisen taito - kuuntele ja anna positiivista palautetta.

 

Runsaslukuisen väen tervetulleeksi koulutuspäivään toivotti emäntä Johanna Kankaanpää
MTK-Etelä-Pohjanmaan johtakunnan puheenjohtaja

Vuorovaikutustaidoista sosiaalisissa tilanteissa kertoi psykoterapeutti Veli-Matti Saarinen

Veli-Matti kehoitti; täältä kotiin saapuessa kokeile erityisellä tavalla kuuntelua ja

sano perheenjäsenistäsi jotain positiivista.

Läsnäolon merkitys ihmissuhteissa on tärkeä asia aikuisten välillä mutta

erityisesti lapsen ja aikuisen välillä

Oheisessa videossa vaikuttava todiste asiasta.

Testamentti, avioehto,edunvalvonta, Lauri Pakka, varatuomari
 

Lauri kuvaa elämänkaarta. Alussa emme näe kaaren loppupäähän. Vuosien aikana kertynyt elämänkokemus auttaa näkemään asioita ja tilanteita riittävän kauas eteenpäin.
 

 

 

 

 

Riskienhallinta Matti Hallila, Lähitapiola

 

Miten voin varautua riskeihin?

 

 

 

Lahja- ja perintoverotus, Merja Ollila, E-P:n verotoimisto

Avioliitosta testamenttiin, oikeuskysymyksiä maatilan luopujille ja jatkajille
Perintö- ja lahjaverotuksen näkökulmasta
--------------------------------------------------------

 

 

 

Mielekäs työ tavoitteena Vieraskynäilijänä Olavi Koskimäki Osuuskunta Maitosuomi

Hei!
Vuosi on jälleen vaihtunut ja on aika summata yhteen mennyttä ja suunnitella tulevaa. Maatiloilla viime kasvukausi oli kiireistä aikaa. Kesän alku oli myöhässä ja osa edellisen syksyn peltotöistä monella tilalla oli siirtynyt kiireiseen kevääseen. Kun kesä vihdoin alkoi, niin se eteni sitten vauhdilla. Kevättöiden ja sadonkorjuun välinen aika jäi ainakin karjatiloilla tavallista lyhyemmäksi kuin rehunkorjuut tulivat aikaisin.

Tätä kirjoittaessa on vuoden pimeimmät päivät käsillä ja vuoroin sataa vettä ja räntää. Maassa ei ole lunta vaikka vuoden vaihtuminen on muutaman päivän päässä.  Hyvät hiihtokelit ovat minulla toivomuslistalla tammi-helmikuulle. No, onpa ainakin lämmityskuluja säästynyt leudon alkutalven ansioista.

 

Maatiloilla lähes kaikki muu toiminta voidaan hoitaa suunnitelmallisesti paitsi nuo sää ja ilmastoasiat. Myrskyihin voidaan varautua esimerkiksi hankkimalla aggregaatti varavoiman lähteeksi tai rankkoja sateita voidaan ennakoida huoltamalla salaojat, laskuojat ja tekemällä mahdolliset pellon pinnan muotoilut.

Mielekäs työ tavoitteena
Työn mielekkyydestä on viime aikoina kirjoitettu ja puhuttu melko usein niin yrittäjien kuin palkansaajien keskuudessa. Myös työttömyys ja sen tuomat ongelmat ovat saaneet huomiota. Erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut nopeasti.

Maatalousyrittämisessä on paljon haasteita, eivätkä ne ole tulevaisuudessa hellittämässä. Vuoden 2006 jälkeen ovat tuotantopanosten hintavaihtelut vaikeuttaneet kannattavuuskehitystä. Maitotiloista noin 1/3 osa voidaan luokitella kasvuyrityksiksi ja erityisesti heillä on riittänyt haasteita kokonaisuuden hallinnassa.

Maatalous- ja karjatalousyrittäminen vaativat yrittäjiltä paljon. Tästä huolimatta onnistumiset ovat palkitsevia ja tuovat työn iloa.  Onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä ja niiden avulla kestetään myös vastoinkäymiset ja takaiskut, joita yleensä tulee tilaamattakin.
Kun maatila kasvaa, niin tarvitaan töiden uudelleen organisointia. Vanhoilla systeemeillä ei enää ehditä tehdä kaikkea. Bisneksen kasvaessa tulee erityishuomio kiinnittää kannattavuuden säilymiseen ja työmäärien hallintaan.

Maatilayrityksen kehittämisessä on erityisen tärkeää kyetä keskittymään siihen, että tehdään oikeita asioita. Kun tehdään isoja investointeja, niin niiden kustannukset vaikuttavat pitkälle tukevaisuuteen, jopa yli vuosikymmenen päähän.
Mielekäs työ ja työhyvinvointi rakentuvat monista eri osatekijöitä ja niiden vaikutukset koetaan henkilökohtaisesti. Ookko kunnos? II koulutus -hankkeessa tarjotaan työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen selkeät tikapuut, joita pitkin osallistujat voivat omaan tahtiinsa ja oman valintansa mukaan edetä.

 

Maitosuomen tuottajat ovat ottaneet tämän hankkeen hyvin vastaan ja osallistuminen tilaisuuksiin on ollut runsasta. Toivottavasti hanke saavuttaa mahdollisimman laajasti eri tuotantosuuntien maatalousyrittäjiä. Esitän haasteena, että kaikki hankkeen toiminnassa jo mukana olleet puhuvat tai kannustavat mukaan vähintään yhden uuden osallistujan alkaneen vuoden aikana!
Yhteistyöterveisin Osuuskunta Maitosuomi, Olavi Koskimäki

Ookko kunnos? II hankeen syksyn satoa

Ookko kunnos? II -hanke
aloitti 1.7.2013 tavoitteena maatilayrittäjän kokonaisvaltaisen
hyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen.

Farmari 2013 Seinäjoki

Monien eläinten ja koneiden lisäksi 2.-4.7. Farmari-näyttelyssä esittäytyi Ookko kunnos? II -hanke. Oli mukavaa tavata tuttuja edellisestä hankkeesta ja ideoida uutta.

9.7. oltiin mukana Maitosuomen Suupohjan aluetoimikunnan koko perheen  virkistyspäivillä Teuvan Luonto-Parrassa

Ookko kunnos? II hanke tarjosi kokoperheen liikuntahetken, jonka veti Sanna Juupaluoma. Paikalla oli nelisenkymmentä innokasta jumppaajaa.

Valtakunnalliset MTK:n

työhyvinvointipäivät 8.-9.8.

Kävimme kertomassa "Ookko kunnos?" -hankkeen toiminnasta ja tuloksista Varalan Urheiluopistolla. Päivitimme myös omaa osaamistamme hyvinvointiasioissa.

Mukana oltiin myös MTK:n juoksumestaruuskisoissa 24.8. Lappajärvellä. Paikalla oli innostunut joukko kuuntelemassa hanke-esittelyä ja asiaa juoksijan palautumisesta ja kehon palautumisesta.

Elo- syyskuussa teimme maakuntakierroksen, jonka aikana kävimme tapaamassa työterveyshuollon, lomatoimen sekä maaseutuhallinnon väkeä. Tapaamisissa syvennettiin yhteistyötä ja keskusteltiin painavaa asiaa maatilojen hyvinvoinnista. Sidosryhmät ovat aktiivisesti tiedottaneet maatilayrittäjille hankkeen toiminnasta. Suurkiitokset!

1.10. Vuorovaikutustaitoja ja mielentervyden EA, maatalouden sidosryhmille ja tuottajille

Paljon mielenkiintoista keskustelua ja ajattelemisen aihetta. Aluksi herkisteltiin naurulihaksia vuorovaikutusteemalla, jonka jälkeen syvennyttiin mielenterveyden ensiapuun -Kuka tahansa voi auttaa-

Maatilayrittäjien määräaikaishuoltokiertue oli menestys Sirpa Havun ja Pirkko Lahden johdolla.

Neljällä paikkakunnalla toteutettu tapahtuma alkoi

14.10. Teuvalta.

15.10. olimme Tuurissa,

16.10.2 Vimpelissä ja

4.11 Seinäjoella.

Kiertue oli osa Melan valtakunnallista varhaisen välittämisen-kampanjaa.

Naisten tyhy 21.-23.10.

Kuortaneen Urheiluopistolla

Upea, energinen naisjoukko piti huolta tärkeimmästä, itsestään. Nauru raikui ja hyvä mieli tarttui jokaiseen. Naisten tyhy-ryhmä jatkoi aktiivista yhteydenpitoa ja opiskelua blogissa. Jäsenet seuraavat myös sähköistä Hymis-liikuntapäiväkirjaa.

1.11. Vertaistukea ja verkostoitumista Hanketoimijoiden aamukahffi tilaisuudessa Evijärvellä. Aisaparin järjestämät treffit oli oiva tilaisuus tavata alueella toimivia hankkeita ja luoda yhteistyökuvioita.

Miesten tyhy 4.-6.11.

Kuortaneen Urheiluopistolla

Yhdeksän miehen voimalla tyhyiltiin marraskuun loskakelejä uhmaten.

Miehet lähtivät kurssipäiviltä tyytyväisin mielin toteuttamaan kurssinaikana itselleen asettamia tavoitteita.

Mentorointi oli uusi aluevaltaus tässä hankkeessa. Alkuun aiheessa päästiin 11.11. kun väki kokoontui mentorointi ryhmän aloitusvalmennukseen. Sitten 9.12. jatketiin siitä mihin aloituskerralla jäätiin ja näin lähti käyntiin 3 mentorointi paria. Myös mentorointitoiminnassa käytetty aktiivisesti sekä FB:ia että blogia

Opintomatka Varsinais-Suomeen 13.-14.11.

Ravintola Wanhalla WPK:lla nautittiin Viskilän tilan Kukonharjan Kukonpoikaa isännän kertoessa tilan mielenkiintoista tarinaa. Matka jatkui Rintalan luomulammas-tilalle Pöytyälle ja sieltä Turkuun Caribiaan. Turussa aamulla salapäräinen Turkukierros kiehtovinen tarinoineen ja sokerina pohjalla vierailu Sunniemen pajutilalla Porissa.

Yhteispotretin taustalla lounaspaikkamme, Villa Tallbon pitsihuvila.

16.11. Koko perheen virkistyspäivä Härmän kylpylässä

Yhteistyössä on voimaa kun toteutimme päivän yhteistyössä MTK Härmänmaan aluetoimikunnan kanssa. Osallistuminen oli runsaslukuista ja jokaiselle jotain kivaa tekemistä. Jumpattiin, venyteltiin, hikoiltiin, nautittiin hyvästä ruuasta ja seurasta sekä pulahdettiin palautumaan kylpylän puolelle.

20.11. Muotoseikoilla on väliä maatiloillakin teemailta

YhteistyöNicekone -hankkeen kanssa tuotti loistavan illan, keskusteltiin itsensäjohtamisesta, työn organisoinnista ja pohdittiin erilaisia yritysmuotoja ja rahoitusmahdollisuuksia Riitta Malkamäen ja Juha Jokelaisen johdolla.

Valtakunnalliset hanketreffit 27.-28.11. Kuortaneen Urheiluopistolla

Treffeffeillä vaihdettiin kokemuksia, toimivia tapoja, hyviä käytänteitä sekä katsottiin eteenpäin kohti tulevia mahdollisuuksia.

Vuoden loppuhuipennuksena 29.-30.11.  parisuhdetyhyilyä Lappajärven Kivitipussa

Potkua parisuhteeseen tsemppasi Perhe- ja seksuaaliterapeutti Anne Mäki. Sukupuolten välisistä eroista vuorovaikutuksessa osallistujia valisti Teatteri-ilmaisun ohjaaja Katja Kujala

Joulun odotusta

Hankeväki on viimepäivät laittanut pakettiin kulunutta vuotta sekä suunnitellut tulevaa kevättä.

 

 

Jälleen on mukavia tapahtumia tulossa. Tervetuloa mukaan myös ensi vuonna!

Toivottavat Elina- ja Kirsti-tontut ;)

Valtakunnalliset hanketreffit Kuortaneella

Maatalouden hanketoimijat kokoontuivat 27.–28.11.2013 valtakunnallisille hanketreffeille Kuortaneen urheiluopistolle. Treffien tavoitteena oli vaihtaa kokemuksia, toimivia tapoja, hyviä käytänteitä sekä katsoa kohti tuleviin mahdollisuuksiin. Hanketreffien tarkoitus oli suunnata tulevaisuuteen ja kannustaa hankevetäjiä työssään.

Hyvin suunniteltu hanke takaa onnistuneen lopputuloksen

Tapio Korjus Kuortaneen urheiluopiston valmennuskeskuksen johtaja ja opiston uusi rehtori  johdatteli kuulijat itsensä johtamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen hanketyössä. Hän vertasi hanketyötä huippu-urheiluun. Korjuksen esimerkki oli tavoite huippusuorituksen tekemisestä. Huippusuorituksen tavoittelu on tärkeämpää kuin huipputuloksen hakeminen. Jos tähtää huipputulokseen, suoritus kärsii, mutta kun pyrkii tekemään huippusuorituksen, lopputulos on väistämättä hyvä.

Tapio Korjus kannustaa hanketyöntekijöitä tavoittelemaan huippusuoritusta

Hankemaailmassa tämä tarkoittaa useimmiten sitä, että on hyvä ja selkeä hankesuunnitelma, jota seuraamalla saavuttaa hyvät tulokset. Matkan varrella saavutetut pienet ja isot onnistumiset antavat lisämotivaatiota viedä hanketta eteenpäin.

Kokemukset vaihtuivat hankepajoissa

 Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että on oikea henkilö oikeassa paikassa vetämässä hanketta. – Hankevetäjällä pitää olla aitoa innostusta, mutta myös osaamista. Hankkeen on synnyttävä ja vastattava todelliseen tarpeeseen ja suunnitelman on oltava selkeä, jotta se on helppo toteuttaa konkreettisesti.

Hankepajojen tulokset esitteli Elina Sepponen ja Heikki Koskimies

Hankkeet ovat onnistuneet parantamaan maatilojen kannattavuutta. Hanketoiminta lisää verkostoitumista ja verkostoituminen lisää yhteistyötä. Yhteistoteutetuista hankkeista on hyviä kokemuksia.

Talousosaamista maatilayrittäjille

Treffien paneelikeskustelussa kuultiin asiantuntijoita eri sektoreilta. Paneelin puheenjohtajana toimi ex-toimittaja ja yrittäjä Jarmo Hyytiäinen. Keskusteluun osallistui tutkimusjohtaja Perttu Pyykönen Pellervon taloustutkimuksesta, johtaja Timo Jaakkola Nordeasta, asiantuntija Sirpa Havu MELA:sta ja kehitysjohtaja Pentti Meriläinen ProAgriasta.

Panelistit totesivat, että hankkeet voisivat auttaa maatilayrittäjiä markkinalähtöisen tuotannon kasvattamisessa esimerkiksi selvittämällä edellytyksiä rahoituksen saannille ja auttaa tarkoituksenmukaisen yritysmuodon valinnassa. 

Hankepajatyöskentelyä alkutuotantoryhmässä

Hankkeilla pitäisi saada lisättyä maatilayrittäjien kilpailukykyä konkreettisin tavoin esimerkiksi luomalla uusia toimintamalleja, uutta tuotantoa ja auttamalla yrittäjiä sähköisessä asioinnissa. Hanketoimintaan olisi hyvä saada mukaan myös niitä yrittäjiä, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana.

Liiketoiminnan kehittämiseen liittyviin koulutuksiin sen sijaan saadaan vähemmän osallistujia. Panelistit totesivat, että maatilayrittäjien identiteettiä tulisi saada muokattua tuottajasta yrittäjämäiseen suuntaan.

Maatalous tarvitsee tekijöitä tulevaisuudessakin ja Suomi tarvitsee vientiä selviytyäkseen. Esimerkiksi biotaloudessa on paljon kasvupotentiaalia ja isot vientimarkkinat

Aikuiskoulutuspäällikkö Tarmo Vuorenmaa summasi päivät oivalliseksi paikaksi luoda katsausta päättyvän kauden kehittämistyöhön. – Tilaisuus tarjosi hyvät mahdollisuudet löytää yhteistyökumppaneita uuden ohjelman toteuttamiseen.

Maaseutuverkostoyksikkö järjesti hanketreffit yhdessä Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa.

Opintomatkalla Varsinais-Suomessa opittua

Matkalle lähdettiin keskiviikko aamuna 13.11.2014 auringonnousun aikaan. Seinäjoelta kyytiin nousseet tosin olivat olleet liikenteessä jo ennen auringonnousua. Jalasjärven pysäkillä olijat kokivat jo kauhunhetkiä ennen bussiin pääsyä. Huomasimme lakian toisella puolella tulevan linja-auton ja riensimme matkalaukkuinemme ulos autoista tihkusadetta uhmaten. Kauhuksemme linja-auto huristeli ohi. Kännyn kaivoin ennätysvauhtia laukusta ja soitto Elinalle; menittekö te jo ohi! Jätettiinkö meidät tänne baarin pihaan?! Elina rauhoitteli että tulossa ollaan, ei teitä kyydistä jätetä.

Bussiin noustessa vastassa oli mukavan leppoisa tunnelma, kuten aina opintomatkoilla ollessamme on ollutkin. Kohta kuului myös kommentti; mahtava reissu tulossa. Nämä on ollu aina niin hyviä matkoja.

 

Viskilän tilan Kukonharjan Kukonpojat

 

Ennen puoltapäivää saavuttiin Huittisille Wanhalle WPK:lle. Siellä odotti lounas ja erityisesti olimme tietenkin kiinnostuneet talon erikoisuudesta, Viskilän tilan kukonpojasta. Kukko maistui, suosittelemme. Saimme myös tietää mikä on hyvän maun salaisuus :)

Ruokailun jälkeen ravintolan omistaja keittiömestari Kimmo esitteli Viskilän tilan toimintaa
 

Milla ja Kimmo ovat isännöineet Viskilän tilaa vuodesta 2005, jolloin huippuravintoloiden keittiömestarina työskennellyt isäntä laittoi kokinhatun naulaan. Ikuisiksi ajoiksi luuli hän. Aluksi kasvatettiin sikoja jotka myöhemmin vaihtuivat kukonpoikiin. Kimmo on opiskellut Vaasassa ravintolakokiksi ja kotoisin Teuvan suunnalta. Näin mahtavan ja määrätietoisen tyypin juuret ilman muuta ovat pohjanmaalta :). Suurenmoinen idea on myös jalostunut käytäntöön. Kukonpoikien kasvatuksessa on tärkeää hyvä maku, siitä ei tingitä. Kukonpoikien hyvä maku tulee aidosta ravinnosta, tilalla onkin oma resepti kukonpoikien ruokintaan, sekä luonnollisesta kasvuvauhdista. Kokinhattu otettiin naulasta vuonna 2007, silloin vuokratiloissa. Wanha WPK avasi ovensa 2008 jouluna. Tavoitteena heillä on ollut tehdä hyvin se mitä tehdään ja siinä he ovat kyllä onnistuneet. Onnea ja menestystä myös jatkossa!

Suomenlampaiden kasvattamiseen erikoistunut Rintalan tila

bää bää lampaani, anna villoja

Seuraava etappi oli Pöytyän kunnassa Yläneellä. Rintalan tilalla viidellä häälahjaksi saadulla lampaalla alkanut lampurin ura on laajentunut yli 800 lampaan katraaksi. Tilaa Anne ja Tapio ovat isännöineet vuodesta 1982. Lampaiden kasvatuksen lisäksi tilalla myös jalostetaan raaka-aineet laadukkaiksi tuotteiksi. Tuotteita myydään tilamyymälän ja nettikaupan lisäksi myös erilaisissa tapahtumissa ja markkinoilla. Kotimaita lähellä tuotettua raaka-ainetta arvostavat ravintolat myös tarjoavat tämän tilan tuottamaa luomukaritsaa.

 

Allekirjoittaneelle lähti täältä mukaan 100g kainuunlampaan villoista tehty kolmisäikeistä lankaa, pehmoista ihanaa. Ongelma muodostuu siitä mihin maltan tuon langan käyttää. 

 

Päivä oli ollut tapahtumarikas ja väki mielissään kun saavuimme majoituspaikkaamme, jossa oli mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan ja virkistäytymiseen. Osa lähti omatoimimatkalle Turun keskustaan jo illalla.

 

 

Aamiaipöydän kunkkuna oli ehdottomasti suklaasuihku, nam...

Salaperäinen Turku kierroksella
Mystisiä tarinoita ja paikkoja sekä aikamatka menneisyyteen.

Kupittaan lähde

Suomen pyhistä lähteistä kuuluisin, jossa Pyhän Henrikin sanotaan kastaneen kansaa

 

Pyhän Hengen kappelissa

Kappeli sijaitsee Pyhän Hengen kirkon raunioissa, ensimmäiset tiedot jo 1390-luvulta. Toiminta lakkasi uskonpuhdistukseen 1500-luvun alkupuolella. Tontilla 1986 käynnistyneet arkeologiset kaivaukset lopulta toivat päivänvaloon Pyhän Hengen talon ja Pyhän Hengen kirkon jäännökset sekä niitä ympäröivän hautausmaan lähes koko laajuudessa.

Sunniemen pajutila
Pajun käsittelyä video

pajulajien esittely