Opintomatkalla Varsinais-Suomessa opittua

Matkalle lähdettiin keskiviikko aamuna 13.11.2014 auringonnousun aikaan. Seinäjoelta kyytiin nousseet tosin olivat olleet liikenteessä jo ennen auringonnousua. Jalasjärven pysäkillä olijat kokivat jo kauhunhetkiä ennen bussiin pääsyä. Huomasimme lakian toisella puolella tulevan linja-auton ja riensimme matkalaukkuinemme ulos autoista tihkusadetta uhmaten. Kauhuksemme linja-auto huristeli ohi. Kännyn kaivoin ennätysvauhtia laukusta ja soitto Elinalle; menittekö te jo ohi! Jätettiinkö meidät tänne baarin pihaan?! Elina rauhoitteli että tulossa ollaan, ei teitä kyydistä jätetä.

Bussiin noustessa vastassa oli mukavan leppoisa tunnelma, kuten aina opintomatkoilla ollessamme on ollutkin. Kohta kuului myös kommentti; mahtava reissu tulossa. Nämä on ollu aina niin hyviä matkoja.

 

Viskilän tilan Kukonharjan Kukonpojat

 

Ennen puoltapäivää saavuttiin Huittisille Wanhalle WPK:lle. Siellä odotti lounas ja erityisesti olimme tietenkin kiinnostuneet talon erikoisuudesta, Viskilän tilan kukonpojasta. Kukko maistui, suosittelemme. Saimme myös tietää mikä on hyvän maun salaisuus :)

Ruokailun jälkeen ravintolan omistaja keittiömestari Kimmo esitteli Viskilän tilan toimintaa
 

Milla ja Kimmo ovat isännöineet Viskilän tilaa vuodesta 2005, jolloin huippuravintoloiden keittiömestarina työskennellyt isäntä laittoi kokinhatun naulaan. Ikuisiksi ajoiksi luuli hän. Aluksi kasvatettiin sikoja jotka myöhemmin vaihtuivat kukonpoikiin. Kimmo on opiskellut Vaasassa ravintolakokiksi ja kotoisin Teuvan suunnalta. Näin mahtavan ja määrätietoisen tyypin juuret ilman muuta ovat pohjanmaalta :). Suurenmoinen idea on myös jalostunut käytäntöön. Kukonpoikien kasvatuksessa on tärkeää hyvä maku, siitä ei tingitä. Kukonpoikien hyvä maku tulee aidosta ravinnosta, tilalla onkin oma resepti kukonpoikien ruokintaan, sekä luonnollisesta kasvuvauhdista. Kokinhattu otettiin naulasta vuonna 2007, silloin vuokratiloissa. Wanha WPK avasi ovensa 2008 jouluna. Tavoitteena heillä on ollut tehdä hyvin se mitä tehdään ja siinä he ovat kyllä onnistuneet. Onnea ja menestystä myös jatkossa!

Suomenlampaiden kasvattamiseen erikoistunut Rintalan tila

bää bää lampaani, anna villoja

Seuraava etappi oli Pöytyän kunnassa Yläneellä. Rintalan tilalla viidellä häälahjaksi saadulla lampaalla alkanut lampurin ura on laajentunut yli 800 lampaan katraaksi. Tilaa Anne ja Tapio ovat isännöineet vuodesta 1982. Lampaiden kasvatuksen lisäksi tilalla myös jalostetaan raaka-aineet laadukkaiksi tuotteiksi. Tuotteita myydään tilamyymälän ja nettikaupan lisäksi myös erilaisissa tapahtumissa ja markkinoilla. Kotimaita lähellä tuotettua raaka-ainetta arvostavat ravintolat myös tarjoavat tämän tilan tuottamaa luomukaritsaa.

 

Allekirjoittaneelle lähti täältä mukaan 100g kainuunlampaan villoista tehty kolmisäikeistä lankaa, pehmoista ihanaa. Ongelma muodostuu siitä mihin maltan tuon langan käyttää. 

 

Päivä oli ollut tapahtumarikas ja väki mielissään kun saavuimme majoituspaikkaamme, jossa oli mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan ja virkistäytymiseen. Osa lähti omatoimimatkalle Turun keskustaan jo illalla.

 

 

Aamiaipöydän kunkkuna oli ehdottomasti suklaasuihku, nam...

Salaperäinen Turku kierroksella
Mystisiä tarinoita ja paikkoja sekä aikamatka menneisyyteen.

Kupittaan lähde

Suomen pyhistä lähteistä kuuluisin, jossa Pyhän Henrikin sanotaan kastaneen kansaa

 

Pyhän Hengen kappelissa

Kappeli sijaitsee Pyhän Hengen kirkon raunioissa, ensimmäiset tiedot jo 1390-luvulta. Toiminta lakkasi uskonpuhdistukseen 1500-luvun alkupuolella. Tontilla 1986 käynnistyneet arkeologiset kaivaukset lopulta toivat päivänvaloon Pyhän Hengen talon ja Pyhän Hengen kirkon jäännökset sekä niitä ympäröivän hautausmaan lähes koko laajuudessa.

Sunniemen pajutila
Pajun käsittelyä video

pajulajien esittely

Maatilayrittäjien hyvinvointipäivistä eväitä arkeen

 

 Maatilayrittäjien hyvinvointipäivää vietettiin marraskuun alussa Seinäjoella. Lokakuun puolivälissä vastaavat tilaisuudet järjestettiin Teuvalla, Tuurissa sekä Vimpelissä. Päivien tavoitteena oli tarjota maatalousyrittäjille konkreettista apua, olipa mieltä painava asia iso tai pieni. Päivän aikana oli mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti ja maksutta psykologi Pirkko Lahden kanssa ja Mela-asiamiehen kanssa.

 

Hyvinvointipäivä Sorsanpesällä keräsi paikalle nelisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta maatilayrittäjää. Päivän avasi psykologi Pirkko Lahti, joka kertasi maatilayrittäjiä kuormittavia asioita.

– Maatilayrittäjiä kuormittavat eniten työn sitovuus, taloudelliset huolet ja epävarmuus. Näissä paineissa kunkin pitäisi mitata millä tulee toimeen, Lahti kertoo.

Isot investoinnit ovat kasvattaneet riskejä ja erikoistuminen sekä erilaiset paperityöt ja tarkastukset ovat lisänneet työmäärää. Myös ihmissuhteisiin voi liittyä monenlaisia ongelmia. Koska maatalousyrittäjällä ei ole palkansaajien tavoin työyhteisöä tukenaan, hän voi helposti jäädä ongelmineen yksin.

Lahti korostaakin sosiaalista ulottuvuutta.

 

 

 

– Ihmisillä on tarve heimoontua, olla osa isompaa po

rukkaa. Maatilayrittäjä tarvitsee perhettä ja sukulaisia tuekseen. Vaikeiden tilanteiden ylipääsemiseksi tarvitaan korvia, sillä kun puhuu ääneen asiat, ne kuulee samalla itsekin ja ikään kuin kuluttaa kriisin ohi, Lahti kuvailee.

Lahti antaa vinkiksi miettiä omat ”arkunkantajansa” jo silloin kun menee hyvin. Ne ovat ne tuki-ihmiset, jotka kantavat vaikeissa tilanteissa.

– Jokaisella ihmisellä on omat keinonsa selviytyä vaikeista tilanteista. Se voi olla esimerkiksi alkoholi, puhuminen tai nukkuminen.

Selviytymiskeinot opitaan kotoa ja jos opitut tavat ovat parisuhteessa erilaisia, ne saattavat aiheuttaa riitaa. Siksi asia olisi hyvä tiedostaa.

 

Kohtuullinen terveys

 

Lahden mukaan ihmiselle riittää kohtuullinen terveys. Vaivoja on kaikenlaisia, on verenpainetta ja kolesterolia ja nykyään jopa silmälasit ja synnytys lasketaan sairaudeksi.

– Tänään särkee kättä, muuten on kohtuullisen hyvin, sanoo Lahti ja tarkoittaa että sairauden vangiksi ei kannata jäädä, vaan muistaa kaikki hyvät asiat.

Maatilayrittäjien olisi hyvä harrastaa muutakin kuin työtä ja lähteä tilalta välillä pois.

– Maatilayrittäjille suunnatut hankkeet ja niihin liittyvät tapahtumat ovat hyvä tapa irrottautua arjesta ja tavata kollegoita.

Tilallisen terveys on aina koetuksella ja stressi ja tapaturmat liittyvät yhteen. Yrittäjät ovat riskinottajia, mutta joissain tilanteissa riskejä kannattaa välttää. Ennen esimerkiksi pariskuntien työnjako maatilalla oli selvä, nyt ajatellaan enemmän niin että kummankin olisi hyvä osata kaikkea, jos sattuu jotain.

 

Ihmisellä ei ole heikko muisti vaan toimitus hidastuu ikääntymisen myötä.

Muistinvirkistys linkistä löytyy Pirkon luennosta pätkä Teuvan tilaisuudesta.

 

Maatilayrittäjiä kuormittaa myös ulkopuolisten kontrollointi.

– Eihän kenenkään muiden työpaikoille tulla arvioimaan miten työtä tehdään, Lahti kommentoi. 

Byrokratia on myös lisääntynyt ja nykyään maatilayrittäjän viikosta voi mennä päivä tietokoneella.

– Yrittäjillä on paljon muistettavaa, joten olisi hyvä tehdä vuosikello kalenteriin, niin silloin asiat ovat poissa päästä vaivaamasta.

Lopuksi Lahti listaa tärkeitä asioita millä tulee toimeen. Ensimmäinen konsti on perusliikunta, joka on kaikkein parasta mielenhoitoa. Liikunnaksi riittää kävely, mutta musiikillinen tanssi on tehokkainta. Liikunnan lisäksi tarvitaan lepoa, sillä aivot tarvitsevat unta. Päivärytmissä pysyminen on myös tärkeää, joskin lomalla voi ottaa rennommin. Ruokaa kannattaa syödä hyvällä ruokahalulla ja pieni pala tummaa suklaata joka päivä on hyväksi.

 

Teksti ja kuva Jenni Koivumäki

Syksy jatkui tyhyillen

Naisten ja miesten tyhy-kursseilla Kuortaneen Urheiluopistolla oli mahtava meininki. Kiitos osallistujille hyvän yhteishengen luomisesta ja ammattitaitoisille ohjaajille Urheiluopistolla. Kehotuksena oli nauraa paljon ja niinhän siellä naurettiinkin, vatsalihakset kipeiksi :)

Kurssilla tutustuttiin eri liikuntalajeihin, keskityttiin maatilayrittäjien ammatti huomioiden kehonhuoltoon aina jalkapohjista päähän, uitiin, saunottiin sekä mietittiin mitä sieltä lautaselta löytyy. Yllätysuutisia; laihtuakseen pitääkin syödä enemmän! No...painonhallinnassa onkin tärkeää syödä säännöllisesti, oikeaa ruokaa, että vältytään turhalta epäterveelliseltä napostelulta. Näin kehon energiataso pysyy päivän askareiden aikana sopivalla tasolla eikä tule heikotusta tai aamuyön heräilyjä.

Huilatakin pitää ja kunnon yöuni on vaan yksi tärkeimpiä asioita johon kannattaa kunkin kohdallaan panostaa. -se on kun rahaa pistääs pankkihin kun nuari miäs nukkuu- pitää paikkansa.

Päätä ja aivoja rassattin myös psykologi Piia Tulisalon kanssa miettien omaa kokonaistyökuntoa ja omia valintoja, mitä itse aioin tehdä oman itseni ja perheeni hyvinvoinnin edistämiseksi.

                                           Naisenergiaa!

 

 

Plakkarissa hyviä eväitä omaan hyvinvointiin

 

 

Kuka tahansa voi auttaa...

Mielenterveyden ensiapukoulutukset

 

Mielenterveyden häiriöt, eritoten masennus ja ahdistus sekä päihteiden väärinkäyttö ovat yleistyneet Suomessa. Ongelmien yleisyydestä huolimatta mielenterveys- ja päihdekysymyksiin liittyy usein leimautumista ja häpeää, mikä voi estää avun hakemista ja siten myös varhaista ongelmaan puuttumista. Avun piiriin hakeutuminen voi osaltaan johtua myös yleisestä tietämättömyydestä mielenterveyshäiriöitä kohtaan.

 

Mielenterveyden ensiapu -koulutukset tarjoavat mahdollisuuden kenelle tahansa perehtyä muun muassa mielenhäiriöihin ja päihdeongelmiin sekä oman tai läheisten henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Kursseilla opitaan mielenterveyden ensiavun antaminen sekä saat ohjeita lähimmäisesi kohtaamiseen. Kurssin suorittaneiden mukaan kurssi on lisännyt tietoisuutta ja osaamista mielenterveys- ja päihdeongelmista. Kurssin käyneet ovat kokeneet myös kykenevänsä auttamaan paremmin kanssaihmisiään. Koulutukset eivät kuitenkaan sovellu akuutissa kriisissä oleville. Koulutukset eivät myöskään ole terapiaryhmiä.

 

Koulutuksia koordinoi Suomen Mielenterveysseura. Lisätietoja koulutuksesta ja alkavista kursseista saa Internetistä osoitteesta

 

Mielenterveyden ensiapu

 

Hyvinvointikoulutus kurssit, Sedu Aikuiskoulutus

 

Kirjoittaja: Mervi Ropponen
HTM, psyk. sh, mielenterveyden ensiapukouluttaja

kuva: Merja Riikonen

Opintomatka Varsinais-Suomen 13.-14.11.2013

Tutustu opintomatkan vierailukohteisiin

Käymme tutustumassa Viskilän tilan Kukonharjan Kukkopoikiin jotka ovat saaneet Maakuntien parhaat -merkin 2010. Viskiläntila sijaitsee Satakunnassa, Huittisten Vampulassa. Tilaa isännöivät Milla ja Kimmo Mikko. Joulun alla 2008 avattiin Ravintola Wanha WPK, jossa ruokailemme ja luonnollisesti tarjolla on myös Kukonpoikaa.

Matka jatkuu Varsinais-Suomeen Pöytyän Ylänteelle Keihäskosken kylälle Anne ja Tapio Rintalan tilalle. Rintalan tila on erikoistunut suomenlampaiden kasvattamiseen ja niistä saatavien monipuolisten ja laadukkaiden tuotteiden myyntiin.

 

Rintalan tilalta myydään karitsan- ja lampaanlihaa tuoreena, savustettuna ja makkaroiksi tai säilykkeiksi jalostettuna, sekä villaa lankoina tai huovutusvillana ja taljat mm. sisustukseen, lastenvaunuihin, autoon, kotaan, parvekkeelle, veneeseen, hoitoalustaksi. Vinkki...joulukin tulossa ja lahjatoiveet...

Illan tullen majoitumme Sokos Hotels Caribiassa

jossa voi otta ensin hikeä kuntosalilta ja pulahtaa rentouttaviin poreisiin kylpylässä.

 

 

Torstaina päivä alkaa Salaperäinen Turku kierroksella.

Matkan varrella tarinoita tunneleista, kellareista ja maanalaisista aarteista. Himoshoppajille mahdollisuus kierroksen aikana omatoimiseen seikkailuun Turun keskustan liikkeissä.

 

Matkan viimeinen tutustumiskohde on Sunniemen Pajutila

 

Sunniemen Pajutila on keskittynyt viljeltävien pajujen lisäksi erilaisten suomalaisten luonnonmateriaalien työstämiseen hyöty- ja koristekäyttöön sekä sisälle että ulos. Tilalta löydät jännittävän pajupuistomiljöön lisäksi paljon erilaisia pajuista, koivunoksista, kaislasta, sammaleesta, heinistä, kävyistä ym ym valmistettuja tuotteita kotiin, lahjaksi, sisä- ja ulkokalusteiksi, sermeiksi, tilateoksiksi, erilaisiksi sisustus- ja somistusratkaisuiksi.

Ydinasiana kaikessa Sunniemen Pajutilalla on kotimaisuus ja ekologisuus.

Ranka kuntoon

Kunnossa oltiin myös syyslomalla. Kolmen päivän maakuntakierros -Maatilayrittäjän määräaikashuolto- tehty, maanantaina Teuvan Luonto-Parrassa, tiistaina Tuurin OnnenTähdessä ja keskiviikkona Vimpelin Lakeavaarassa. Kiitos kaikille mukana olleille. Uskon että jokaiselle jäi päivästä plakkariin mietittävää ja tilaisuuksista hyvä fiilis. 

Maatilayrittäjän määräaikaishuollossa huollettiin myös Rankaa kuntoon.

Fysioterapeutti Marita Ottela 

Tässä Maritan ohjeita kotitreeneihin:  

Liikkeitä ennaltaehkäisemään ja korjaamaan tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia

HYVÄ RYHTI!

Selkäranka on S-kirjaimen muotoinen. Palauta muoto aina kuin mahdollista, älä lysähdä kasaan. Tähän tarvitset hyvän ja tasapainoisen lihaksiston ja tukirangan mahdollisimman monipuolisen käytön. 

- Iän myötä nivelsiteet löystyvät ja hyvä lihasvoima korostuu!

- Valitse aina liikuntamuoto mistä pidät ( hiihto, uinti, keppi, käsipainot, vastuskumi, keinutuoli, …)

- Nivelten kulumamuutoksia pystyt korjaamaan monipuolisella viikoittaisella liikunnalla

- Kortisoni on hyvä nivelkipuihin  > kipu haurastuttaa luustoa nopeammin, tulehduskipulääke

KOTIVOIMISTELU, uloshengitys

1 Ojenna kaularanka (kaksi leukaa)

2 Selkä seinää vasten, vie kädet vuorotellen seinään peukalo edellä

3 Hartioiden pyöräytys, lavat taskuun

4 Tuolilta ylösnousu, myös yhdellä jalalla

5 Rintafangan kierto istuen, + polvi toisen päälle

6 Istuen pakarakeinunta (olka- lonkka)

7 Kyykkyyn ylös (polven linja

8 Sahaus, lapa rankaan

9 Varpaat, jalkaterät ( 10 x 10 )

10 SELÄN TAAKSETAIVUTUS

 

 Maatilojen sidosryhmien merkitys on tärkeä!

 

Vietimme innostavan koulutusiltapäivän ti 1.10.2013 maatalouden sidosryhmien kanssa. Aurinkoisen kirpeä syyssää ja Uppalan Kartanon upea miljöö toivat loistavan vuorovaikutteisen tunnelman tilaisuuteemme.

 

Päivä tarjosi työkaluja kehittää omia vuorovaikutustaitoja toiminnallisesti ja tietysti huumoriin verhoiltuna. Naurilihaksiakin treenattiin :) Lisäksi saimme lyhyen oppimäärän mielenterveyden ensiavusta sekä mahdollisuuden verkostoitua muiden maatalouden sidosryhmien kanssa. Koulutukssa saimme näkemyksiä maatilojen henkisen hyvinvoinnin tukemiseksi, rohkaista auttajia, lähimmäisiä ja yhteistyökumppaneita ottamaan puheeksi maatilalla havaitut muutokset tai ongelmat. Miksei myös tukea ja kannustaa niissä asiossa jotkava toimivat hyvin ja ovat kunnossa.

 

Siitähän tässä on kysymys; yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta sekä toimivasta asiakaspalvelusta. Sidosryhmäorganisaatioilla on yhteinen tavoite jopa velvollisuus huomioida tuottajien hyvinvointi ja olla heidän tukena, neuvonantajana, asiantuntijana jne. Erityisen mukavaa oli osallistuminen monipuolisesti eri organisaatioista mm. maaseutuhallinto ja lomituspalvelut, työterveyshuolto, maaseudun tukihenkilöverkosto, vakuutuslaitos, yrittäjä/tuottaja.