Säädösviidakosta arkijärkiseen viranomaistoimintaan

Päivän teema syvensi syyskuussa Seinäjoella järjestettyä Viljelijäkuulemista, jossa nostettiin byrokratian epäkohtia esille. MTK Etelä-Pohjanmaa toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi avasi tilaisuuden ja totesi avauspuheessaan, MTK- tekevän töitä valtakunnallisesti, että tarkastustilanteet saadaan sujumaan yrittäjien näkökulmasta asiallisesti.  Tarkastajien tilakohtainen asiantuntemus tulisi olla riittävä, näin vältytään monilta väärinkäsityksiltä. Ojaniemi totesi yksi vakiopuheenaiheista olevan digipinta-alojen muutokset ja eläintenpitoon liittyvät aiheet.

Päivän paneelissa tartuttiin ajankohtiasiin aiheisiin ja kysymyksiä sekä keskustelua syntyi vilkkaasti. Asioista keskusteltiin hyvässä hengessä ja otettiin esille monta näkökulmaa maatiloilla tapahtuvista tarkastutilenteista. Tällaiset keskustelut ovat tärkeitä -puhutaan asioista rehellisesti ja luodaan ymmärrystä viljelijän ja viranomaisen välille maatilojen tarkastustilanteissa. Panelistena toimivat:

Marja-Leena Laakso; puheenjohtaja MTK sosiaalivaliokunta

Helena Koskentalo, tarkastuseläinlääkäri

Asko Ojala, maatilayrittäjä

Lauri Pakka, lakimies Maanomistajien arviointikeskus

Ari Perämäki, Ely-Keskuksen tarkastuspäällikkö

Marja Aurala, maatilayrittäjä

Anne Annala, työterveyshoitaja

 

Kysymyksiä ja näkökulmia:

Mitä byrokratia tekee ihmiselle? Voidaanko byrokratiataakan aiheuttamia hyvinvointivaikutuksia mitata jotenkin?

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että tarkastukset lannistavat viljelijöitä. Tarkastusten tarkoitus ei ole aiheuttaa pelkoa ja paniikkia, mutta ihmisillä on taipumus suhtautua tilanteeseen tunteella. Byrokratiaa voisi tarkatella myös siitä näkökulmasta että se suojelee ja tekee toiminnasta oikeudenmukaista, kaikilla on samat säännöt ja valvonnat pitävät huolen siitä, että kaikki noudattavat sääntöjä.

Pohdittiin myös sitä mitä eroa on säädösten tulkinnassa ja käytännössä ennen ja nykyään. Aiemmin punaisena lankana käytännön tulkinnassa oli se mihin säännöksellä pyritään.  Siitä näkökulmasta on tulkittu onko toiminta ollut sellaista, että säännöksellä pyritty tarkoitus on toteutunut. Nykyään ei tulkinnan lähtökohta se mihin säädoksellä pyritään, vaan yksiviivaisesti määrätään miten asian on oltava.

Ihmeteltiin myös ääneen sitä, mistä johtuu ettei laki ole enää ihmisen hyväksi vaan vastaan?

Olisiko tarvetta saada pykäliin liikkumavaraa? Toisaalta mitä isompaan tasapuolisuuteen pyritään sitä enemmän tulee säädöksiä, pykäliä ja valvontaa.

Asioiden käsittely on myös nykyään negatiivista. Hyvät asiat on hukkuneet, se mikä ennen oli mahdollista on nyt pakko.

Verrattiin tilatarkastusta myös auton katsastukseen. Kun menet katsastamaan tuliterää uutta autoa ensikertaa ei paljoa jännitä kun tiedät sen olevan kunnossa. Toisin kun mennään katsastamaan kolmenkymmenen vuoden vanhaa ropposta, on aina jännitys ja stressi siitä että mitä vikaa löytyy.

Asia kiteytettiin viljelijän kohdalle seuraavasti; viljelijän elämä on kuin vierailua vanhan toyotan kanssa katsastuskonttorilla kerran kuussa sillä erotuksella että auton katsastuksessa on mahdollisuus kuukauden ajan korjata auto kuntoon.

Panelistit olivat yhtä mieltä myös siitä, että tilatarkastuksia tehtäessä on kunnioitettava sitä, että mennään toisen kotiin. Ongelmaksi koetaan vaitiolovelvollisuus joka estää viranomaista kertomasta työterveyshuoltoon tilalla olevista ongelmista. Yrittäjä itse on kuitenkin tärkein yrityksen voimavara

Tarkastajat eivät lähtökohtaisesti lähde etsimään virheitä. Keskustelu herätti kysymyksen; olisko tiedotuksen paikka tarkentaa mitä tarkastukset tiloilla tarkoittavat?

Panelistien lyhyet loppukommentit:

Tarkastuseläinlääkäri; ajattelen kokonaisuutta. Eläimille riittävä vesi, ravinto, puhdas makuupaikka. Muu on ekstraa, jos puutteita havaitaan, niin keskitytään suunnittelemaan korjaukset ja aikataulu sille.

 

Viljelijä; hallinnon, viranomaisten sekä asiat tilatasolla tulisi nähdä kokonaisuutena.

 

Lakimies; kokonaisuuden hallinta, virkamiesten pitää tuntea maasto jossa viljelijä toimii ja viljelijän on hyvä tuntea virkamiehen maasto. Tarkastuksessa, kun tulee näyttötilanne olisi hyvä että viljelijän ei tarvitse olla yksin vaan mukana olisi asiantuntija joka katsoo tilanteen ulkopuolisen silmin, se auttaisi tilanteen havannoinnissa.

 

ELY:n tarkastajien näkökulmasta; haasteellisimmat tilanteet tarkastajien näkökulmasta eläintenhoitoon liittyvät- sekä pinta-asiat.

 

Viljelijä; sikataloudessa sekä yleisesti tilanpidossa ei yrittäjällä ole varaa jättää eläimiä huonolle hoidolle. Taustalla usein muita ongelmia jotka siihen johtaneet.

 

Työterveyshoitaja; positiivista on huomata, että muutosta on tulossa, asioihin on puututtu. Syksyn aikana järjestetty Seinäjoella viljelijöiden kuulemistilaisuus ja tänään tämä. Juuri tällaista keskustelua tarvitaan

Iltapäivällä oli vuorossa asiaa stressitekijöiden tunnistamisesta. Psykoterapeutti Anne Mäki kiteytti maatilan vuosikellon, tammikuusta maaliskuuhun työstetään veroilmoitusta. Kun veroilmoitus alkaa valmistua on vuorossa tukipaperit ja sen jälkeen odotellaan tarkastajia jolloin selviää onko maailma kutistunut kun tarkastetaan pinta-alat.

 

Maataloudessa kuten muuallakin mikään ei ole niin varmaa kuin muutos. Maailma muuttuu mutta ihmisen kehon tapa reagoida stressiin ei. Stressi auttoi saamaan saalista tai pakenemaan petoja. Ilman stressitilaa mitään ei toimintaa ei tapahdu ja hyvä työvire vaatii suhteellisen korkean stressitilan. Tämä ei saisi kuitenkaan jatkua liian pitkään, vaan meillä tulisi olla keinoja liian korkean stressitilan katkaisemiseksi. Jatkuva stressi ja kiire alkavat nakertaa kehoa. Hälytyskellot pitäisi soida viimeistään siinä vaiheessa kun puoliso ja läheiset alkaa tuntua henkilkohtaisilta vihamiehiltä, kaikki tuntuu kurjalta eikä mikään huvita.

Pysähdy, kuuntele kehoa. Tutkimusten mukaan kuorolaulu, kökkähenki ja ruotsinkielisuus pitää stressin pois :) Huumorin kukan läsnäolo on erittäin suotavaa. Pohdittiin oikein porukalla keinoja joilla voi lievittää stressiä, liikunta, lukeminen, ystävien tapaaminen. Jokaisen tulisi löytää oma keino kehon ja mielen rauhoittumiselle. Tärkeintä on pitää huolta riittävästä yöunesta.  Aina ei voi olosuhteita muuttaa, mutta kun tekee voitavansa ja parhaansa se usein riittää.