Valtakunnalliset hanketreffit Kuortaneella

Maatalouden hanketoimijat kokoontuivat 27.–28.11.2013 valtakunnallisille hanketreffeille Kuortaneen urheiluopistolle. Treffien tavoitteena oli vaihtaa kokemuksia, toimivia tapoja, hyviä käytänteitä sekä katsoa kohti tuleviin mahdollisuuksiin. Hanketreffien tarkoitus oli suunnata tulevaisuuteen ja kannustaa hankevetäjiä työssään.

Hyvin suunniteltu hanke takaa onnistuneen lopputuloksen

Tapio Korjus Kuortaneen urheiluopiston valmennuskeskuksen johtaja ja opiston uusi rehtori  johdatteli kuulijat itsensä johtamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen hanketyössä. Hän vertasi hanketyötä huippu-urheiluun. Korjuksen esimerkki oli tavoite huippusuorituksen tekemisestä. Huippusuorituksen tavoittelu on tärkeämpää kuin huipputuloksen hakeminen. Jos tähtää huipputulokseen, suoritus kärsii, mutta kun pyrkii tekemään huippusuorituksen, lopputulos on väistämättä hyvä.

Tapio Korjus kannustaa hanketyöntekijöitä tavoittelemaan huippusuoritusta

Hankemaailmassa tämä tarkoittaa useimmiten sitä, että on hyvä ja selkeä hankesuunnitelma, jota seuraamalla saavuttaa hyvät tulokset. Matkan varrella saavutetut pienet ja isot onnistumiset antavat lisämotivaatiota viedä hanketta eteenpäin.

Kokemukset vaihtuivat hankepajoissa

 Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että on oikea henkilö oikeassa paikassa vetämässä hanketta. – Hankevetäjällä pitää olla aitoa innostusta, mutta myös osaamista. Hankkeen on synnyttävä ja vastattava todelliseen tarpeeseen ja suunnitelman on oltava selkeä, jotta se on helppo toteuttaa konkreettisesti.

Hankepajojen tulokset esitteli Elina Sepponen ja Heikki Koskimies

Hankkeet ovat onnistuneet parantamaan maatilojen kannattavuutta. Hanketoiminta lisää verkostoitumista ja verkostoituminen lisää yhteistyötä. Yhteistoteutetuista hankkeista on hyviä kokemuksia.

Talousosaamista maatilayrittäjille

Treffien paneelikeskustelussa kuultiin asiantuntijoita eri sektoreilta. Paneelin puheenjohtajana toimi ex-toimittaja ja yrittäjä Jarmo Hyytiäinen. Keskusteluun osallistui tutkimusjohtaja Perttu Pyykönen Pellervon taloustutkimuksesta, johtaja Timo Jaakkola Nordeasta, asiantuntija Sirpa Havu MELA:sta ja kehitysjohtaja Pentti Meriläinen ProAgriasta.

Panelistit totesivat, että hankkeet voisivat auttaa maatilayrittäjiä markkinalähtöisen tuotannon kasvattamisessa esimerkiksi selvittämällä edellytyksiä rahoituksen saannille ja auttaa tarkoituksenmukaisen yritysmuodon valinnassa. 

Hankepajatyöskentelyä alkutuotantoryhmässä

Hankkeilla pitäisi saada lisättyä maatilayrittäjien kilpailukykyä konkreettisin tavoin esimerkiksi luomalla uusia toimintamalleja, uutta tuotantoa ja auttamalla yrittäjiä sähköisessä asioinnissa. Hanketoimintaan olisi hyvä saada mukaan myös niitä yrittäjiä, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana.

Liiketoiminnan kehittämiseen liittyviin koulutuksiin sen sijaan saadaan vähemmän osallistujia. Panelistit totesivat, että maatilayrittäjien identiteettiä tulisi saada muokattua tuottajasta yrittäjämäiseen suuntaan.

Maatalous tarvitsee tekijöitä tulevaisuudessakin ja Suomi tarvitsee vientiä selviytyäkseen. Esimerkiksi biotaloudessa on paljon kasvupotentiaalia ja isot vientimarkkinat

Aikuiskoulutuspäällikkö Tarmo Vuorenmaa summasi päivät oivalliseksi paikaksi luoda katsausta päättyvän kauden kehittämistyöhön. – Tilaisuus tarjosi hyvät mahdollisuudet löytää yhteistyökumppaneita uuden ohjelman toteuttamiseen.

Maaseutuverkostoyksikkö järjesti hanketreffit yhdessä Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa.